Keskiviikkona Venäjällä on vietetty diplomaattien ammattipäivää. Juhlapäivänä Venäjän valtiollinen uutistoimisto RIA Novosti julkaisi Suomen suurlähettiläs Aleksandr Rumjantsevin haastattelun, jossa hän kommentoi talouspakotteita, talousyhteistyötä, itärajan turvapaikanhakijoita, Venäjän kansalaisten luovutuksia Yhdysvaltoihin, lapsikiistoja ja Suomen mahdollista Nato-jäsenyyttä.
Eniten huomiota saanut teema oli Suomen ja Venäjän välinen talousyhteistyö, joka kattoi vajaan kolmanneksen koko haastattelutekstistä.
RIA Novosti muistutti aluksi, että Keskustapuolueen eduskuntavaalivoiton jälkeen Suomen ja Venäjän suhteiden odotettiin lämpenevän. Toimittaja kysyi Rumjantsevilta, ovatko nämä odotukset toteutuneet.
Hyville naapuruussuhteille ei ole olemassa vaihtoehtoaAleksandr Rumjantsev
Suurlähettiläs totesi, että Suomen ja Venäjän välillä on 1300 kilometriä pitkä maaraja ja että jo siitäkin johtuen hyvien naapuruussuhteiden vaaliminen on molempien valtioiden etu. Rumjantsev korosti, että raja-alueet, liike-elämä ja tavalliset kansalaiset tarvitsevat yhteydenpitoa ja yhteisiä hankkeita, jotka luovat uusia työpaikkoa ja kohentavat hyvinvointia.
— Jos tarkastellaan yhteistä historiaamme, niin sekin jo osoittaa, että hyville naapuruussuhteille ei ole olemassa vaihtoehtoa. Tällainen lähestymistapa on yleispätevä ja se sisäistetään Suomessa riippumatta siitä, mikä poliittinen puolue on kulloinkin vallassa, Rumjantsev sanoi.
Rumjantsev kommentoi lyhyesti myös talouspakotteita.
— Suomen talous on varmasti kärsinyt EU:n pakotteista ja Venäjän vastapakotteista, mutta Suomi on osa EU:ta ja maan johto on toistuvasti ilmoittanut, ettei se aio tinkiä EU:n kanssa sovituista päätöksistä, Rumjantsev totesi.
Idänkauppa kärsii heikosta ruplasta ja halvasta öljystä
Rumjantsev jatkoi talousteemalla ja huomautti, että suomalainen liike-elämä on vaikeista ajoista huolimatta jaksanut luottaa Venäjän markkinoihin.
— Ne suomalaiset yritykset, jotka ovat tulleet Venäjän markkinoille tosissaan ja pitkän aikavälin strategialla, ovat säilyttäneet siellä asemansa pakotteista ja molempien maiden talouksien haasteista huolimatta. Tuotantoyhteistyön hankkeita jatketaan ja uusia mahdollisuuksia etsitään, Rumjantsev sanoi.
Liike-elämän toimijoissa molemmin puolin rajaa on nähtävissä mielenkiintoa palauttaa ja parantaa kauppasuhteita.Aleksandr Rumjantsev
RIA Novosti pyysi suurlähettilästä antamaan arvionsa taloussuhteiden kehittymisestä tänä vuonna. Rumjantsev totesi Suomen ja Venäjän välisen kauppavaihdon pudonneen viime vuoden tammi-marraskuussa lähes 40 prosentilla toissavuoteen verrattuna. Suomen tilanne ei kuitenkaan ole Rumjantsevin mukaan poikkeuksellinen, sillä myös Venäjän ja EU:n välinen kauppa on laskenut samassa suhteessa.
— Kaupan hidastuminen selittyy ruplan kurssin heikkenemisellä euroon nähden ja energiahintojen putoamisella. Oma vaikutuksensa on ollut myös EU:n pakotteilla ja Venäjän vastapakotteilla.
Rumjantsev ei usko maiden välisen kaupan pudotuksen enää syvenevän nykyisestään. Idänkaupan aiemmin nähtyihin volyymeihin ei kovin nopeasti kuitenkaan päästä.
— Liike-elämän toimijoissa molemmin puolin rajaa on nähtävissä mielenkiintoa palauttaa ja parantaa kauppasuhteita. Vaikka öljyn alhaisen hinnan vuoksi kriisiä edeltävään tavaravaihtoon ei aivan lähiaikoina päästäkään, on olemassa merkkejä kaupan rakenteiden perustavanlaatuisesta muuttumisesta. Viime vuosina on solmittu aiempaa enemmän sopimuksia innovaatio- ja korkean teknologian alojen yritysten välillä ja tuotantoyhteistyö on laajentunut. Hyvä esimerkki on jäänmurtajayhteistyö suomalaisten ja venäläisten telakoiden välillä. Seuraavien vuosien suurimmaksi yhteishankkeeksi saattaa nousta uuden ydinvoimalan rakentaminen. Myös bioteknologiassa, IT-aloilla ja energiansäästöteknologiassa on vireillä mielenkiintoisia hankkeita, Rumjantsev luettelee.
RIA Novosti kysyi Suomen ja Venäjän välisen hallitusten välisen talouskomission työskentelystä ja tiedusteli, onko komission toiminnan aktivoituminen viime vuoden loppupuolella jo tuottanut tulosta.
— Komission työryhmät eivät missään vaiheessa ole lopettaneet tuotteliasta toimintaansa, vaikkakin yleispätevistä syistä, muun muassa eduskuntavaaleista johtuen, Suomi ei ollut nimennyt komissiolle omaa puheenjohtajaansa. Nyt, kun puheenjohtajaksi on nimetty ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka, komissio voi jatkaa työskentelyänsä täysimääräisesti. Komission puheenjohtajatapaamista suunnitellaan maaliskuulle, jonka jälkeen voidaan järjestää komission yhteiskokous, Rumjantsev sanoi.
Hallitustenvälinen talouskomissio
Hallitustenvälinen talouskomissio on vuonna 1992 perustettu Suomen ja Venäjän välinen toimielin, jonka tehtävänä on edistää maiden välistä kauppaa. Talouskomission puheenjohtajien tapaamiset ovat olleet kansainvälispoliittisen tilanteen johdosta keskeytyksissä vuosina 2014 – 2015.
”Itärajan tilannetta dramatisoidaan”
Haastattelun teema siirtyy taloudesta Euroopan pakolaiskriisiin. RIA Novosti kysyi, onko Suomella ja Venäjällä ollut asian tiimoilta tapaamisia ja mikä on Venäjän asema kyseisessä prosessissa.
— Kysymykset laittoman maahantulon estämisestä ovat molempien maiden viranomaisten jatkuvan kontrollin alaisuudessa ja viranomaisyhteistyö on tässä kysymyksessä rakennettu hyvälle tasolle. On olemassa yhteinen ymmärrys siitä, että laittomaan maahantuloon liittyvät ongelmat on ratkaistava voimassa olevien kansallisten lakien, kahdenvälisten sopimusten ja kansainvälisten velvoitteiden puitteissa ilman, että ilmiön eräitä kohtia politisoidaan. Asiasta on keskusteltu tiiviisti maiden viranomaisten ja päättäjien tapaamisissa.
Rumjantsev kertoo, että tilannetta Suomen itärajalla on usein dramatisoitu liikaa ja vihjaa, että asiaan olisi lähiaikoina luvassa toimenpiteitä.
— Muutamien viime kuukausien aikana Venäjältä on tullut Suomeen hieman yli tuhat turvapaikanhakijaa. Vertailun vuoksi: suomalaisten viranomaisten mukaan Ruotsista on tullut Suomeen yli 30 000 turvapaikanhakijaa. Me suhtaudumme tilanteeseen vakavasti, analysoimme sen mahdollisia vaikutuksia molempien maiden turvallisuusympäristöön ja uskomme, että lähiaikoina viranomaistahot onnistuvat lieventämään tässä asiassa jännitettä, Rumjantsev kommentoi.
Venäjän kansalaisten luovutukset Yhdysvaltoihin huolestuttavat
RIA Novosti pyysi suurlähettilästä kommentoimaan viime vuonna tapahtuneita Venäjän kansalaisten luovutuksia Suomesta Yhdysvaltoihin. Toimittaja tiedusteli, miten suurlähetystö auttaa Suomessa pidätetyiksi joutuneita Venäjän kansalaisia.
— Seuraamme tilannetta, sillä se on määritelty työksemme jo laissakin. Lähetystöjemme työntekijöiden pitää selvittää tilanne, tarjota pidätetyille Venäjän kansalaisille juridista apua ja seurata, että heidän kansainvälisesti ja kahdenvälisesti määritellyt oikeutensa toteutuvat prosessissa. Mikäli tarvetta ilmenee, on tilanteessa toimittava - kohdemaan lainsäädännön puitteissa luonnillisestikin, Rumjantsev sanoi.
Suurlähettilään mukaan Venäjä on seurannut huolestuneena sitä, että Suomessa on pidätetty Venäjän kansalaisia Yhdysvaltain viranomaisten pyynnöstä.
— Viime vuonna tällaisia tapauksia on ollut neljä. Kahdessa tapauksessa Suomi päätti luovuttaa pidätetyt Yhdysvaltoihin huolimatta siitä, että esitimme useita kertoja ja useissa yhteyksissä tapauksista omat näkökulmamme. Halusimme Suomen viranomaisten ottavan huomioon, että venäläiset voivat kohdata Yhdysvalloissa politisoituja ja ”amerikkalaisiin oikeuskäsityksiin” perustuvia toimenpiteitä ja fyysistä tai psyykkistä painostusta tarvittavien tunnustusten saamiseksi. Selvitimme suomalaisille kumppaneillemme, että Yhdysvaltain Venäjän kansalaisiin osoittama rajat ylittävä vallankäyttö sotii yleisesti hyväksyttyjä kansainvälisiä normeja vastaan, suurlähettiläs sanoi.
Rumjantsev kertoi, että kolmas vastaavanlainen luovutusasia on tällä hetkellä käsittelyssä. Hän muistutti samalla, että neljännessä tapauksessa Suomessa vangittu Venäjän kansalainen vapautettiin ja palautettiin Venäjälle viime vuoden lopulla.
”Venäläislasten huostaanotot enää yksittäistapauksia”
RIA Novosti muistutti Suomesta ”säännöllisesti” kantautuvista uutisista, joissa sosiaaliviranomaiset ovat ottaneet huostaan venäläisperheiden lapsia. Toimittaja tiedusteli suurlähettiläältä, pitäisikö Suomen ja Venäjän välille luoda jonkinlainen mekanismi tällaisia kysymyksiä ratkaisemaan.
— Suurlähetystö seuraa erittäin aktiivisesti näitä tapauksia. Riitatilanteissa pitää toimia aina ennen kaikkea lapsen hyvinvoinnin ja henkisen tasapainon näkökulmasta. Onneksi lasten huostaanotot venäläisperheistä ovat enää yksittäistapauksia. Tällä hetkellä seuraamme kolmea tapausta. Vuonna 2014 tapauksia oli 28, Rumjantsev kertoi.
Suurlähettiläs kiitti tuesta, jota suurlähetystö on näissä tapauksissa saanut Venäjän lapsiasiamies Pavel Astahovilta ja Venäjän ulkoministeriön ihmisoikeusasiamies Konstantin Dolgovilta. Rumjantsevin mukaan Venäjän ja Suomen viranomaisten välille on luotu toimiva keskusteluyhteys.
— Lapsikiistoihin liittyvien kysymysten ratkaisumekanismi on jo nyt olemassa. Kyse on suomalaisten ja venäläisten lastenhuollon ammattilaisten välille rakennetusta keskusteluyhteydestä ja useista aihetta käsitelleistä tapaamisista ja seminaareista. Vuosittain Suomi ja Venäjä vaihtavat näiden asioiden parissa työskentelevien yhteyshenkilöiden kontaktitietoja, jotta heiltä voisi tarvittaessa saada tarkempaa tietoa molempien maiden lapsiin liittyvästä lainsäädännöstä, suurlähettiläs totesi.
”Nato-jäsenyys on Suomen oma asia”
Lopuksi RIA Novosti pyysi Rumjantsevia antamaan arvionsa siitä, kuinka todennäköisenä hän pitää Suomen jäsenyyttä sotilasliitto Natossa. Rumjantsevin mukaan Suomessa ei ole jäsenyydelle enemmistökannatusta. Päätöksen asiassa tekee vain ja ainoastaan Suomi.
— Suomen hallitus on saanut tehtäväksi valmistella turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon. Tässä yhteydessä selvitellään myös mahdollisen Nato-jäsenyyden kaikki mahdollisuudet ja seuraukset. Suomalaisten mukaan selonteossa ei kuitenkaan tulla ottamaan yksiselitteistä kantaa nykypolitiikan muuttamisesta sotilasliittoihin kuulumattomuudesta. Selonteon tarkoituksena on nähtävästi toimia myöhemmän yhteiskunnallisen keskustelun perustana. Mitä Suomen kansalaisiin tulee, kyselyjen mukaan alle neljännes kannattaa kyselyjen Nato-jäsenyyttä – noin 60 prosenttia vastustaa sitä ja 15 prosenttia ei ole osannut vastata. Epäilemättä tietyissä poliittisissa piireissä on Nato-jäsenyyden kannattajia, jotka osallistuvat yhteiskunnalliseen keskusteluun omaa näkökulmaansa agitoiden, Rumjantsev kommentoi.
Päätös Nato-jäsenyydestä on Suomen oma itsenäinen asia ja kysymys, jonka ratkaisevat poliittinen valta ja kansalaiset.Aleksandr Rumjantsev
— Päätös Nato-jäsenyydestä on Suomen oma itsenäinen asia ja kysymys, jonka ratkaisevat poliittinen valta ja kansalaiset. On luonnollista, että mikäli sotilaspoliittinen tilanne muuttuu (jos 1300 kilometriä rajaa muuttuu Venäjän ja sotilasliiton väliseksi kosketuspinnaksi, on se varsin konkreettinen muutos), on Venäjän analysoitava muuttunut tilanne. Mutta toistan edelleen, että päätös Nato-jäsenyydestä kuuluu vain ja ainoastaan suomalaisille, Rumjantsev korosti. Samalla hän tähdentää, että päätös Nato-jäsenyydestä on Suomen oma. Mikäli Suomi liittyisi sotilasliittoon, joutuisi Venäjä analysoimaan sotilaspoliittisen tilanteen muuttumisen.
Haastattelun lopuksi Rumjantsev kertoi vielä diplomaattien juhlapäivästä. Suurlähettilään mukaan Suomen ja Venäjän välisten diplomaattisuhteiden perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 95 vuotta ja tapauksen kunniaksi suurlähetystön päärakennuksen aulaan avataan asiasta kertova arkistonäyttely.
Diplomaattien juhlapäivää on vietetty Venäjällä vuodesta 2002 lähtien. Aleksandr Rumjantsev on toiminut Venäjän Suomen suurlähettiläänä vuodesta 2006.