Suomalaisturistit matkailevat edelleen kohtalaisen ahkerasti Venäjälle, mutta vain harvoin  Pietaria kauemmaksi. Venäjän Turun konsulaatin johtajan Aleksander Svertshkovin mukaan tähän on syynä venäläisten tiedotusvälineiden Venäjästä välittämä negatiivinen imago ja maan vähäinen matkailumarkkinointi.

Turun pääkonsulaatissa myönnettiin suomalaisille viime vuonna yhteensä 34 000 viisumia.  Suurin osa, eli noin 65% suomalaisten viisumeista, myönnetään turistimatkoja varten. Viisumien määrä on vaatimaton, jos sitä vertaa esimerkiksi Suomen Pietarin pääkonsulaatin vuosittain venäläisille myönnettyjen viisumien määrään. Viime vuonna Pietarissa käsiteltiin yhteensä yli miljoona viisumihakemusta.

Suomalaisille Turun pääkonsulaatissa myönnettyjen viisumien määrä laski  toissavuotisesta. Svertshkovin mukaan yhtenä syynä tähän on ollut mm. Pietariin suuntautuvien viisumivapaiden risteilyjen suosion kasvu. Viisumivapaat risteilyt ovatkin tällä hetkellä vaivattomin tapa matkata itärajan taakse. Pääkonsuli muistutti, että Suomi ei ole voinut tehdä vastavuoroisia viisumihelpotuksia venäläisten lyhytkestoisille matkoille Suomeen, koska maa kuuluu Schengen-sopimuksen piiriin. Pääkonsulin mukaan viisumivapaus kuitenkin kiinnostaa Suomea, sillä venäläisturistit jättävät maahan vuosittain aimo tukun rahaa - noin miljardi euroa.

- Kyseessä on fantastinen summa. Ei ihme, että viidennes venäläisten schengen-viisumeista myönnetään juuri Suomen lähetystöissä, pääkonsuli toteaa Baltinfo.ru -verkkolehden julkaisemassa haastattelussa.

Pääkonsulin mukaan ehdoton enemmistö suomalaisturisteista matkustaa Pietariin ja uskaltautuu vain harvoin Venäjän muihin osiin. Suurelta osin tilanteeseen vaikuttaa venäläisten tiedotusvälineiden voittopuolisesti negatiivinen uutisointityyli. Suomalaisiin tiedotusvälineisiin venäläisistä uutisista päätyvät useimmin juuri kielteisimmät ja skandaalinsävyisimmät uutiset, Svertshkov toteaa.

- Suomalaiset eivät uskalla matkustaa Pietaria kauemmaksi, koska Pietarin ulkopuolinen Venäjä saatetaan kokea vaaralliseksi. Toinen syy vähäiseen matkustusintoon on Venäjän vähäinen matkailumarkkinointi. Venäjän suurimmat kaupungit, esimerkiksi Moskova tai Jekaterinurg, eivät markkinoi matkailumahdollisuuksiaan mitenkään, ja suomalaiset tuntevatkin niitä huonosti. Pietarin turismi-infrastruktuuri on sen sijaan kehittyneempää kuin muualla: esimerkiksi metrossa on ulkomaalaisia varten englanninkieliset opasteet, vaikka niitä ei ole edes Moskovassa. Suomalaiset matkustelevat aktiivisesti myös Venäjän Karjalaan, mutta se selittyy lähinnä bensarallilla, Svertshkov kertoo.

Pääkonsulin esittämiin suomalaisten Venäjä-matkailua rajoittaviin tekijöihin voisi lisätä myös Venäjän viisumin hankkimiseen liittyvät kustannukset ja byrokratian. Viisumit ovat viime vuosina kallistuneet, ja käsittelyajat säilyneet pitkinä. Mikäli Venäjälle mielii omatoimiselle matkalle, pitää siihen varautua hyvissä ajoin: viisumianomusta varten on täytettävä laajahko hakemus, toimitettava liitteiksi passikuva ja vahvistus matkavakuutuksen voimassaolosta. Vaikka Allegro-junat tarjoavat Venäjälle sujuvan ja nopean matkustusvaihtoehdon, viisumin hankkimisprosessi karsii erityisesti pikaisiin matkustamispäätöksiin ja vaivattomaan matkailuun tottuneita turisteja.

Pietarin suosio suomalaisten ykkösmatkakohteena ei ole mikään yllätys: se on lähellä, sinne on helppo matkustaa ja viime vuosina yhä turvallisemmaksi muuttunut suurkaupunki tarjoaa runsaasti nähtävää ja koettavaa. Erityisesti ensimmäistä kertaa Venäjälle matkustaville suomalaisille Pietari on luonteva ja helppo vaihtoehto.

Mutta löytyypä Suomesta reissaajia myös Pietarin ulkopuolelle. Esimerkiksi suomussalmelainen Ilmari Schepel on kolunnut Luoteis-Venäjää ristiin rastiin jo 25-vuoden ajan autolla, junalla ja purjeveneellä matkustaen. Ilmari on kirjoittanut kokemuksistaan Uuden Suomen blogiin, johon voi tutustua täällä.