Mediaan levisi viime viikolla tieto venäläisessä Delovaja Zhizn –nimisessä verkkolehdessä julkaistusta ja myöhemmin ”sensuroidusta” uutisesta, jonka perusteella Venäjä olisi paljastanut ”vahingossa” Ukrainassa kuolleiden ja haavoittuneiden sotilaiden määrän. Uutinen on myöhemmin paljastunut väärennökseksi, jonka taustalla oli yksinkertainen tietojenkalastelusivusto. Tapaus on sinänsä tyypillinen esimerkki lähdekritiikin puutteessa levinneestä uutisankasta, mutta tässä tapauksessa mukana on myös varoittava ulottuvuus internetin harmaiden ja jopa rikollisten ansaintakeinojen tahattomasta tukemisesta.
Delovaja Zhizn –verkkolehden uutisesta kertovan jutun oli alun perin julkaissut ukrainalainen verkkolehti Novyi Region. Sieltä sen bongasi bloggaaja Paul Roderick Gregory talouslehti Forbesin sivuille, josta se levisi vauhdilla kansainvälisiin tiedotusvälineisiin (mm.: The Times, The Independent, NBC, IB Times, ym:t).
Suomessa uutisen julkaisivat esimerkiksi Ilta-Sanomat, Iltalehti, Suomen Sotilas ja Suomen Kuvalehti. Näistä viimeksi mainittu kertoi myöhemmin koko jutun paljastuneen väärennökseksi. Oikaisussaan Suomen Kuvalehti siteerasi riippumatonta The Interpreter –verkkolehteä, jonka mukaan väärennöksen teki ”sotaa vastustava venäläisbloggari”. Todellinen syy näyttää kuitenkin olevan kyynisempi.
Suomen Sotilas puolestaan poisti juttunsa selityksittä, mutta palautti sen sitten myöhemmin takaisin oikaisun kera. Alkuperäisessä jutussaan Suomen Sotilas oli todennut ”lähteet luotettaviksi” ja ylentänyt Delovaja Zhizn -saitin uutisesta kertoneessa Twitter-päivityksessään ”Venäjän valtion taloussivuiksi”.
Tarkastellaanpa siis aluksi sitä, kuinka ”luotettavasta lähtestä” on kyse.
Epäilykset heräävät heti kättelyssä
Venäjän mediakenttää hyvin tuntevien parissa uutinen herätti epäilyksiä alusta alkaen. Osoitteessa bs-life.ru toimiva Delovaja Zhizn –saitti on täysin tuntematon, eikä se ole yhdenkään saman nimisen printtijulkaisun verkkoversio. Verkkoliikennettä tilastoivan Alexan mukaan sivuston kävijämäärät ovat vaatimattomat (rankkaus on tosin viime päivien näkyvyyden myötä noussut raketin lailla) ja sitä ei löydy Venäjän suosituimmasta ja kattavimmasta Yandexin uutisaggregaattorista, jossa on mukana tuhansia venäläisiä ja venäjänkielisiä verkkolehtiä. Sivustoa ei myöskään löydy pakollisesta venäläisille tiedotusvälineille tarkoitetusta rekisteristä.
Avoimen lähdekoodin maksuttomalla Joomla-julkaisujärjestelmällä pyörivän Delovaja Zhizn –verkkolehden sisältö koostuu kokonaan muista tiedotusvälineistä kopioidusta materiaalista, eikä sivustolla ole julkaistu minkäänlaisia toimituksen yhteystietoja – ainostaan yksinkertainen palautelomake. Kuulostaa tutulta, vai mitä? Myöskään domainin rekisteröintitiedot eivät anna mitään yhteystietoja sivuston haltijasta. Uutisoinneissa esitetty väite siitä, että Delovaja Zhizn olisi ”arvostettu venäläinen talouslehti” tai ”Venäjän valtion taloussivu”, on näiden tietojen valossa täysin naurettava.
Kysymyksiä herättää myös se, miten ”uutinen Venäjän hallituksen päätöksestä maksaa korvauksia Ukrainassa kaatuneille sotilailleen” olisi kaikista maailman verkkolehdistä uutisoinut vain ja ainoastaan yksi ainoa tuntematon julkaisu, vaikka loogisesti olisi oletettavaa, että tällaiseen juttuun olisivat tarttuneet sadat muutkin julkaisut. Ei siis ihme, että esimerkiksi talouslehti Bloombergin Venäjään erikoistunut kolumnisti Leonid Bershidsky tyrmäsi jutun heti tuoreeltaan Twitter-päivityksessään.
That "Business Life" report of Russia's Ukraine casualties is a fake. Bs-life.ru — come on, are you serious? (Plus the "в Украине" slip)
— Leonid Bershidsky (@Bershidsky) August 27, 2015
Taustalta paljastuu tietojenkalastelusivusto
Tapauksen hämäriä taustoja alkoi penkoa venäläinen oppositiobloggaaja Ruslan Leviev, joka itsekin on selvitellyt venäläisten sotilaiden kohtaloita Ukrainassa, ja jota ovat aiemmin siteeranneet monet kansainväliset julkaisut, muun muassa Bellingcat ja ukrainalainen StopFake.
Leviev sai käsiinsä sähköpostiviestin Delovaja Zhizn -sivuston ylläpitäjältä, joka esittäytyi Anatoli Kravtshenkoksi. Venäjän poliittisessa elämässä on olemassa saman niminen henkilö, mutta hänellä ei ole mitään tekemistä Delovaja Zhizn –saitin kanssa. Huomiota kiinnitti myös ylläpitäjän sähköpostiosoite: [email protected]. Osoitteen muoto: [sivuston url] @rambler.ru - viittaisi siihen, että ylläpitäjällä on useita saitteja, joille hän on luonut toimintaansa helpottaakseen samanmuotoiset ylläpitäjän sähköpostiosoitteet.
Sähköpostissaan sivuston ylläpitäjä Kravtshenko kertoo, että oli joutunut muokkaamaan alkuperäistä artikkeliaan ”painostuksen vuoksi”. Sama henkilö tosin oli antanut Russia Todaylle tyystin toisenlaisen selityksen: Sen mukaan sivusto olikin hakkeroitu.
Hämäriä ansaintakeinoja
Ruslan Leviev tiimeineen selvitti, että verkkosivusto Delovaja Zhizn on niin kutsuttu phishing-, eli tietojenkalastelusivusto ja että väärennetyn uutisjutun tarkoituksena oli kasvattaa saitin liikennettä, hakukonerankingia ja sivuston tuloja. Se onnistuikin tavoitteessaan erinomaisesti.
Näin tietojenkalastelu on järjestetty Delovaja Zhizn –sivustolla:
Kun sivuston avaa, sen oikeaan alareunaan avautuu chattilaatikko, jossa ”juristi-konsultiksi” esittäytyvä henkilö tarjoaa maksutonta lakikonsultointia. Todellisuudessa mitään juristia ei ole, vaan chattia ohjaa scripti, joka on tehty simuloimaan yksinkertaista keskustelua. Lyhyen ”keskustelun” päätteeksi sivuston käyttäjää pyydetään jättämään puhelinnumeronsa, jotta ”konsultti” voisi jatkaa ”maksutonta konsultointiaan” puhelimessa. Käyttäjän jättäessä numeronsa, yhteydenpito päättyy.
Delovaja Zhizn –saitin tapauksessa puhelinnumero siirtyy ulkoisen palvelun tietokantaan, joka myy tällä tavalla kymmeniltä vastaavanlaisilta sivustoilta kerättyjä yhteystietokantoja niitä tarvitseville ostajille – pääosin hämäräperäisille puhelinmarkkinoijille tai –huijareille. Sivuston ylläpitäjä saa vuorostaan jokaisesta kalastetusta puhelinnumerosta korvauksen - tässä tapauksessa 21 ruplaa (noin 30 senttiä) jokaisesta kontaktista.
Tältä ”konsultin” chatlaatikko näyttää Delovaja Zhizn -sivustolla:
Chatlaatikon scripti löytyy Delovaja Zhizn –sivuston lähdekoodista:
Scripti viittaa sivustoon Leadia.ru, joka puolestaan myy kontaktitietokantoja ja tarjoaa samalla ”helppoja ansaintakeinoja verkkosivustojen ylläpitäjille”:
Yhtenä ansaintakeinona Leadia tarjoaa chatin sijoittamista sivuilleen. Chatin ”konsultoinnin” aiheina ovat muun muassa remonttipalvelut, pikalainat ja… TADAA! Lakiasioiden konsultointi:
Simppeliä.
Leviev oli ehitinyt varoittaa kyseisestä väärennöksestä jo ennen kuin juttu lähti toden teolla leviämään. Varoitukset kaikuivat kuitenkin kuuroille korville.
Поэтому на всякий случай предостерегаем pic.twitter.com/jcUKtHvTy5
— Руслан Левиев (@RuslanLeviev) August 26, 2015
”Selvitimme jo aiemmin, että sivustolla julkaistu tieto on väärennös ja että kyse on spammaus-sivustosta. Olimme varmoja, että tiedotusvälineet eivät tartu näin ilmeiseen feikkiin. Varmuudeksi julkaisimme kuitenkin vielä varoituksen väärennetystä uutisesta. Myöhemmin jouduimme harmiksemme huomaamaan, että useat merkittävätkin tiedotusvälineet kävelivät ansaan ja uskoivat uutisen. Tämän jälkeen käynnistyi mediamyllytys, jonka aikana sivuston ylläpitäjä poisti huomioita herättäneen tiedon 2000 kuolonuhrista tietäen, että teksti säilyy hakukoneiden välimuistissa. Massapsykologian ja medialogiikan näkökulmasta ylläpitäjä toimi taidokkaasti: Uutisen poistaminen vain vahvisti tiedotusvälineiden epäilyksiä siitä, että kyseessä olisi ollut ”julkisuuteen vahingossa vuotanut salainen tieto”, Ruslan Leviev kirjoittaa blogissaan.
Lopuksi
Leviev muistuttaa kirjoituksessaan lähdekritiikin tärkeydestä. Julkaistessaan väärennettyjä uutisia totena, tiedotusvälineet rapauttavat uskottavuuttaan ja antavat propagandalle valttikortin. Leviev päättää kirjoituksensa:
”Käynnissä on informaatiosota ja feikkiuutisten levittäminen antaa vihollisemme käteen valttikortin tiedotusvälineiden epäammattimaisuuden todistamiseksi. Jos siis törmäätte ”kuumaan juttuun”, älkää ryhtykö levittämään sitä välittömästi, vaan tarkastakaa tietojen oikeellisuus ammattilaisilta, esimerkiksi meiltä”.
Hyvä neuvo meille kaikille.
PS. Ruslan Levievin selvityksen englanninkielinen versio on luettavissa täällä.
