Noin kaksi viikkoa sitten Minskissä allekirjoitettiin sopimus, joka määritteli Itä-Ukrainan tulitauon alkavaksi 15. päivänä helmikuuta. Tulitauko on ollut voimassa nyt kymmenen päivää, mutta tässä vaiheessa voidaan puhua vain sen osittaisesta noudattamisesta. Latvialainen venäjänkielinen verkkolehti Meduza julkaisi keskiviikkona artikkelin, jossa se tekee kymmenen kohdan yhteenvedon kuluneista kymmenestä päivästä. Artikkeli on käännetty kokonaisuudessaan alla.
1. Separatistit eivät olleet valmiita tulitaukoon ennen Debaltsevon haltuunottoa
On tiedossa, että Ukrainan presidentti Petro Poroshenko halusi tulitauon alkavaksi välittömästi Minskin sopimuksen allekirjoituksen jälkeen 12. helmikuuta. Sopimukseen tulitauko kirjattiin alkavaksi kuitenkin vasta 15. päivästä alkaen. Nähtävästi separatistit aikoivat käyttää tämän ajan siihen, että olisivat saaneet koko konfliktin ”kuumimmaksi kohteeksi” muodostuneen Debaltsevon kaupungin kokonaan haltuunsa. Kahden päivän aikana separatistit eivät kuitenkaan päässeet tavoitteeseensa ja taistelut jatkuivat 18. päivään saakka. Vasta silloin Ukrainan armeijan yksiköt poistuivat kaupungista.
2. Ukrainan armeija jätti Debaltsevon raskain tappioin
Separatistit tarjosivat Ukrainan armeijalle kompromissia, jossa luvattiin miehistön koskemattomuus aseistuksen luovuttamista vastaan. Ukraina ei suostunut vaatimukseen ja Poroshenko kertoi julkisuudessa vetäytymisen olleen ”suunniteltu ja organisoitu”. Ukrainan esikunta tiedotti vain 13 sotilaansa menetyksestä Debaltsevon vetäytymisessä. Alueella sotineilta ukrainalaisilta sotilailta on kuitenkin kuultu, että kaupunki jätettiin raskain miestappioin ja mistään ”organisoidusta” vetäytymisestä ei todellakaan voida puhua.
3. Debaltsevon kaupunki on tuhoutunut lähes kokonaan
Debaltsevon kaupunki oli Ukrainan armeijayksiköiden hallussa viime kesästä lähtien. Viime tammikuussa separatistit hyökkäsivät alueelle ja Debaltsevosta tuli koko Itä-Ukrainan taistelujen päänäyttämö. Kaupunkia tulitettiin lähes päivittäin ja 25 000 asukkaan kaupungin infrastruktuurista ei käytännössä ole mitään jäljellä. Debaltsevoon 18. päivänä helmikuuta saapuneet ETYJ:n tarkkailijat ovat kertoneet, että kaupungissa ei ole yhtään ehjää rakennusta jäljellä.
4. Tulitaukosopimusta on rikottu satoja kertoja
Päivittäin sekä Ukraina että separatistit ovat kertoneet lukuisista tulitaukosopimuksen rikkomuksista. Rikkomusten määrä on tosin kääntynyt laskuun. Kun vielä yöllä 20. helmikuuta kerrottiin noin sadasta aseellisesta tulituksesta (molemmat osapuolet syyttivät toisiaan tasapuolisesti), niin viime yönä niitä raportoitiin enää alle 25.
5. Itäisen Ukrainan väestö molemmin puolin rintamaa ei tunne oloaan turvatuksi
Turvattomuus on levinnyt myös raja-alueiden ulkopuolelle. Esimerkiksi 22. helmikuuta Harkovan kaupungissa kerrottiin terrori-iskusta, jonka Ukrainan viranomaiset liittivät Itä-Ukrainan tapahtumiin. 23. helmikuuta Ukrainan sisäministeriö kertoi estäneensä terroristi-iskun Mariupolin kaupungissa. Samaan aikaan separatistien hallitsemilla alueilla asukkaat haavoittuvat miinoihin ja räjähtämättömiin ammuksiin.
6. Mariupolin kaupungista voi tulla yhteenottojen uusi keskus
Kuluvan vuoden alussa separatistien joukot yrittivät hyökätä Mariupolia kohti, mutta joukot siirrettiin myöhemmin Debaltsovon alueelle. Kun separatistit ovat nyt saaneet kaupungin haltuunsa, joukkoja ja aseita on siirretty jälleen Mariupolin läheisyyteen - näin ainakin Ukrainan johto kertoo. Yksittäisistä ammuskeluista Mariupolin esikaupunkialueella oli raportoitu jo viime viikon loppupuolella, mutta eilisestä lähtien siellä on ollut hiljaista.
7. ETYJ:in auktoriteetti Ukrainassa vähenee
Minskin sopimuksessa vastuu tilanteen seurannasta on ETYJ:illä. Tästä huolimatta ETYJ:in tarkkailijat eivät päässeet Debaltsevon kaupunkiin taistelujen ollessa siellä aktiivisimmillaan, vaan vasta 21. päivänä helmikuuta. Tästä syystä ETYJ:in tarkkailijat eivät ole voineet raportoida Minskin sopimuksen rikkomuksista Debaltsevossa paikan päältä.
8. Ukraina on esittänyt eurooppalaisten rauhanturvajoukkojen tuomista alueelle
Minskin sopimuksessa ei ole sovittu rauhanturvajoukkojen tuomisesta Itä-Ukrainan konfliktipesäkkeisiin, mutta tästä huolimatta Ukraina on alkanut niitä sinne vaatia. Vaatimusta ovat vastustaneet niin separatistit kuin Venäjäkin, jonka vastaiselle rajoille Ukraina on joukkoja esittänyt. Sanomalehti Kommersantin saamien tietojen mukaan joukkojen tuomista Ukrainaan eivät myöskään kannata ”Normandian kvartetin” ulkoministeriöt.
9. Raskas aseistus vetäytyy taistelualueilta, mutta hitaasti
Yksi Minskin sopimuksen merkittävimmistä pykälistä oli raskaan aseistuksen vetäminen rintamalinjoilta. Aseistus oli määrä vetää pois 14 päivän kuluessa tulitaukosopimuksen voimaanastumisesta, mutta ainakin tässä vaiheessa suurin osa tarkkailijoista on sitä mieltä, että tämä vaatimus tulee toteutumaan vain osittain. Ukrainan armeija ei ole aloittanut kalustonsa vetämistä, vaan se odottaa yhteenottojen loppumista. Separatistit ovat aloittaneet raskaiden aseiden vetämisen pois alueelta, mutta ETYJ:in tarkkailijat ovat olleet tyytymättömiä vetäytymiseen.
10. Sotavankien vaihtaminen ”yksi yhteen” ei ole toteutunut
Minskin sopimus velvoittaa osapuolet vaihtamaan sotavankinsa kokonaisuudessaan. Tästä huolimatta sotavankeja on tässä vaiheessa vaihdettu ainoastaan erillisten nimilistojen perusteella. Separatistit ovat lisäksi syyttäneet vastaosapuolta vanginvaihto-operaatiossa huijaamisesta: Ukraina ei ole luovuttanut separatistitaistelijoita, vaan heidän sukulaisiaan tai ”poliittisia vankeja”. 22. helmikuuta 140 ukrainalaista sotavankia vaihdettiin 52 separatistivankiin. Seuraavia vankienvaihtoja on todennäköisesti odotettavissa vasta kuun vaihteessa.
Alkuperäinen artikkeli: Meduza.io