Erään toisen blogini lukija esitti taannoin seuraavan kysymyksen: ”Onko sinulla kuva siitä, miten merkittävä puheenaihe Suomen lapsikiistat ovat olleet Venäjällä viime aikoina? Suomen mediassa näihin ei mielestäni vähään aikaan ole viitattu uutisina. Olisiko laantunut? Vai myllertääkö siellä vielä?”
Oma Venäjän tiedotusvälineiden seurantaan perustuva käsitykseni on ollut se, että Suomeen liittyvä lapsikiistauutisointi on viimeisten parin vuoden aikana vähentynyt. Tämä käsitys saa vahvistusta venäläismedian uutisarkistoja tutkimalla.
Asiaa voi selvittää esimerkiksi tekemällä aiheeseen liittyviä hakuja hakukone Yandexin uutispalvelussa. Uutispalvelu luokittelee ja arkistoi venäläisissä sähköisissä tiedotusvälineissä julkaistuja uutisia. Palvelussa on mukana yhteensä lähes 7 000 venäjänkielistä tiedotusvälinettä.
Uutistrendien selvittämiseksi valitsin hakuparametreiksi tyypillisimmät lapsikiistauutisointiin liittyvät hakusanat: ”Astahov” ja kaksi yleisintä huostaanottoon liittyvää venäjänkielistä termiä (изъятие ja опека). Haku toteutettiin Suomesta kertovien uutisten uutisarkistosta.
Yllä kuvatuilla parametreilla tehdyn haun tulokset näkyvät alla olevassa kuvaajassa. Sininen viiva osoittaa sen, kuinka monta Suomen lapsikiistatapauksiin liittyvää uutista venäläismediassa oli kunakin kuukautena julkaistu.
Lapsikiistat venäläismediassa: huomioita tuloksista
Tuloksissa on kaksi selvää piikkiä (kevät 2010 ja syksy 2012) jolloin lapsikiistat saivat eniten näkyvyyttä.
Keväällä 2010 uutisoitiin eniten muun muassa Rantalan, Salosen ja Antonovan (”Isoäidin karkotus”) tapauksista. Jälkimmäisen jätin mukaan hakutuloksiin, sillä useissa siihen liittyvissä uutisissa kerrottiin myös lapsikiistoista.
Vuoden 2012 syksyn piikin aiheutti Zavgorodnjajan tapaus, josta oli mainintoja myös viime vuonna julkaistuissa uutisjutuissa.
Vuoden 2014 loppupuolen piikin aiheutti puolestaan Fominan tapaus, joka sai venäläismediassa huomiota kuitenkin jo selvästi vähemmän kuin aikaisemmat tapaukset. Tässä tapauksessa merkittävää oli myös se, että siitä kerrottiin jo selvästi monipuolisemmin kuin aikaisemmista tapauksista ja mukana alkoi olla jo myös suomalaisviranomaisten kommentteja.
Esimerkiksi NTV:n uutisissa siteerattiin Sosiaali- ja terveysministeriön lehdistötiedotetta, jossa muun muassa selvennettiin, että Suomessa ei tehdä huostaanottopäätöksiä kansallisuuden tai etnisen taustan perusteella. Useissa näissä viranomaisnäkökulman sisältäneissä jutuissa oli kuitenkin käytetty kommentaattorina myös ihmisoikeuspuolustajaksi esiteltyä Johan Bäckmania.
Saman tapauksen yhteydessä uutistoimisto TASS julkaisi myös jutun, jossa oli kattavasti siteerattu Suomen lapsiasiainvaltuutettu Tuomas Kurttilan kommentteja. Tässä jutussa Bäckmanin nimeä ei esiintynyt lainkaan ja Venäjän lapsiasiainvaltuutettu Pavel Astahoville oli varattu jutun lopusta vain pieni kommentti.
Useita uutisia julkaistiin myös siitä, että Fomina sai lapsensa takaisin. ”Erityislaatuinen tapaus Suomessa: venäläisäiti sai huostaanotetun lapsensa takaisin”, Moskovskij Komsomolets -sanomalehti otsikoi uutisensa.
Vuoden 2015 maaliskuussa venäläismediassa kerrottiin Vlasovan tapauksesta pääosin Bäckmanin ja Astahovin kommenttien saattelemana. Juttuja julkaistiin kuitenkin jo kolmanneksen vähemmän kuin edellisestä Fominan tapauksesta.
Syyskuussa 2015 uutisoitiin Semjonovan tapauksesta, mutta edelleen selkeästi vähemmällä uutismäärällä kuin edellisiä tapauksia. Lokakuun lapsikiistauutiset kertoivat puolestaan pääosin siitä, että Semjonova oli saanut lapsensa takaisin. Marraskuussa lapsikiistoihin liittyviä uutisia ei hakuparametreilla enää löytynyt.
Vertailusta tarkemmin täällä.
