Viime marraskuussa mm. Talouselämä, Tekniikka&Talous, Tietoviikko ja MPC.net tarttuivat innosta puhkuen pääosin pienissä venäläisissä verkkolehdissä levinneeseen uutiseen, jonka mukaan Applen tuotteet kielletään Venäjällä 1. tammikuuta 2015 alkaen. Elämme nyt helmikuun loppua ja ”hopeista omenaa” myydään Venäjällä samaan malliin kuin aiemminkin – tosin ruplan rajusti heikennyttyä vähemmän kuin aiemmin. Alla kerron lyhyesti siitä, miten Apple-kiellosta kertonut uutisankka syntyi ja mistä sen olisi jo marraskuussa voinut päätellä ankaksi.

---

Taustat

Uutisen taustat ovat uudistuksissa, jotka hyväksyttiin henkilötietolakiin viime kesänä. Eniten keskustelua ja kritiikkiä herätti uudistuksen kohta, jossa Venäjän kansalaisten henkilötietojen tallentamista ulkomaisille palvelimille rajoitetaan.

Uudistus on aiheuttanut kovaa vastustusta niin ulkomaalaisissa kuin venäläisissäkin yrityksissä. Käytännössä lakiuudistus tarkoittaa nimittäin sitä, että esimerkiksi erilaisten verkkopalvelujen säilyttämät Venäjän kansalaisten henkilökohtaiset tunnistetiedot (syntymäaika, passin numero, ym.) tulisi siirtää Venäjän alueella sijaitseville palvelimille ja säilyttää niitä siellä. Monille palveluntarjoajille tämä tarkoittaisi ylimääräistä päänvaivaa ja resursseja vievää työtä.

Uutisankka

Lakimuutoksen piti alun perin astua voimaan 1. syyskuuta 2016. Viime vuoden lokakuussa Venäjän parlamentti esitti kuitenkin muutosten voimaantulon aikaistamista 1. päivään tammikuuta 2015. Aikaistamista ei lopulta hyväksytty, mutta siihen uutisankkamme kuitenkin perustui.

Uutisen paljastivat ankaksi kuitenkin jo tuolloin mm. seuraavat seikat:

Vihje 1: Uutisessa puhuttiin
vain Applesta

Syyksi Applen myyntikiellolle kerrottiin Tekniikka&Talouden mukaan [Applen] iCloud-palvelu, joka tallentaa kaiken datan yhdysvaltalaisille palvelimille. (Tekniikka&Talous, 6.11.2014).

Jo pelkästään tämän perustelun pitäisi soittaa hälytyskelloja, sillä onhan toki tiedossa, että myös useimpien muiden (lue: kaikkien) mobiililaitevalmistajien pilvitallennuspalvelut toimivat Venäjän ulkopuolella.

Miksi uutiseen valittiin siis vain Apple? Syy on yksinkertaisesti siinä, että Applella on muihin mobiililaitevalmistajiin verrattuna rutkasti enemmän mediaseksikyyttä. Siitä voidaan päätellä, että uutisella pyrittiin ainakin klikkausten kalasteluun. Applen mediaseksikkyyttä Venäjällä tukevat tilastot: Viimeisten kahden viikon aikana venäläisissä verkkolehdissä on julkaistu Applesta lähes kaksi kertaa enemmän uutisia kuin Samsungista, HTC:stä ja Nokiasta yhteensä (lähde: news.yandex.ru).

Valmistaja	Uutiset (kpl)
Apple	6 256
Samsung	2 829
HTC	747
Nokia	576

Apple on siis kuuma aihe ja sillä kerää uutisklikkejä.

Applesta on uutisvirrassa tullut lisäksi myös eräänlainen teknologinen symboli Venäjän ja lännen väliselle vastakkainasettelulle. Esimerkiksi samoihin aikoihin tapahtunut Steve Jobsin muistomerkin hämärä poistaminen Pietarissa löi osaltaan lisää vettä tälle samalle kihisevälle kiukaalle.

Myös eräät venäläispoliitikot ovat viime kuukausina syyttäneet Applea tietoturvan rikkomisesta ja venäläiskäyttäjien tietojen välittämisestä yhdysvaltalaisille tiedustelupalveluille. Sana Apple uutisen otsikossa siis lisää jutun kiinnostavuutta ja klikinmetsästäjät tietävät tämän varsin hyvin.

Kaiken lisäksi Apple on brändinä hämmentävän arvostettu venäläisen keskiluokan ja hipstereiden parissa, joten otsikkoa, jossa esiintyvät vierekkäin sanat Apple ja Kielletään, ei venäläinen netinkäyttäjä voi olla klikkaamatta. Samankaltainen huomioarvo nähtävästi liittyy myös kotimaisiin uutisotsikkoihin muotoa: Putin [tekee] [jotain], mikä selittänee uutisen leviämisen myös Suomeen.

Lain tulkintaa totuudenmukaisemmin kuvaava otsikko olisi siis ollut: ”Venäjä kieltää KAIKKI ulkomaalaiset mobiililaitteet”, mutta sehän ei olisikaan kuulostanut enää läheskään yhtä uskottavalta.

Vihje 2: Arvio pilvipalvelujen kieltämisestä
oli puhtaasti spekulatiivinen

Uutisen julkaisemisen aikoihin viime marraskuussa ei vielä ollut varmaa tietoa siitä, milloin lakimuutos lopulta astuu voimaan. Alan asiantuntijoilla tai lainsäätäjillä ei silloin ollut myöskään selkeää tietoa siitä, miten lakiuudistus tulee käytännössä vaikuttamaan ulkomaisilla palvelimilla sijaitsevien pilvipalvelujen käyttöön.

Asia ei tähänkään mennessä ole oikeastaan paljoakaan selkeämpi. Kysymyksiä roikkuu ilmassa edelleen runsaasti: Riittääkö ainoastaan henkilökohtaisten tunnistetietojen siirtäminen venäläispalvelimille vai onko Venäjällä säilytettävä myös venäläiskäyttäjien valokuvia, sähköposteja ja muuta pilvitallennuspalveluissa sijaitsevaa dataa? Voidaanko henkilökohtaisia tunnistetietoja säilyttää samanaikaisesti myös muissa maissa olevilla palvelimilla ja voidaanko niitä kopioida Venäjältä ulkomaille? Millä perusteella eri palvelujen käyttäjien kansallisuus lopulta määritellään?

Nämä kaikki ovat kysymyksiä, joihin yksiselitteisiä vastauksia ei vieläkään ole. Lakiuudistus ajettiin länsifobioiden vallitessa läpi sen verran vauhdikkaasti, että tuskin lainsäätäjätkään osasivat ottaa kaikkia kysymyksiä huomioon. Olisi siis hyvin epätodennäköistä, että jonkun pienen verkkolehden toimituksella olisi ollut asiasta sen parempaa tietoa.

Vihje 3: Uutinen julkaistiin pääosin
vain pienissä verkkolehdissä

Uutinen Applen kieltämisestä Venäjällä levisi lähes poikkeuksetta vain pienissä ja varsin tuntemattomissa verkkolehdissä. Jos uutisarvoltaan näin huikeaa juttua ei ole julkaistu suurimmissa verkkolehdissä tai uutistoimistojen sivuilla, niin kyseessä varsin selvä merkki siitä, että jutussa on jotain mätää.

Venäjällä toimii noin 6 500 verkkolehteä, jotka julkaisevat päivittäin keskimäärin 60 000 – 70 000 uutista. Joukkoon mahtuu kaikenlaista, joten tarkkana saa olla. Päivittäin venäläistä verkkouutisointia seuraavat törmäävät näihin uutisankkoihin säännöllisesti. Tällaisten tapausten yhteydessä kannattaa tarkastaa ja arvioida esimerkiksi seuraavat asiat:

• Mikä on uutisen alkuperäinen lähde?
• Onko uutisessa linkkejä lähdemateriaaleihin?
• Mitkä tiedotusvälineet ovat julkaisseet uutisen?
• Mikä on uutisen julkaisseiden tiedotusvälineiden luotettavuus?
• Ovatko nämä tiedotusvälineet julkaisseet uutisankkoja myös aiemmin?
• Ovatko ne korjanneet aiempia virheuutisointejaan?
• Voidaanko olettaa, että uutisen julkaisseiden verkkolehtien tulot perustuvat kontekstimainoksille?
• Onko jutun otsikoinnissa, sisällössä tms. jotain, mikä paljastaisi sen klikkikalasteluksi?
• Onko uutisen kirjoittanut toimittaja ko. aiheen asiantuntija?
• Onko kyse alan tunnetusta ja luottamusta nauttivasta julkaisusta?
• Onko uutista taustoitettu kunnolla?
• Onko uutisen julkaisseella tiedotusvälineellä poliittista agendaa?
• Palveleeko uutinen poliittista propagandaa?
• Mitkä muut tiedotusvälineet ovat julkaisseet saman uutisen?
• Ovatko tunnetut alan asiantuntijat kommentoineet uutista?
• Ovatko suurimmat uutistoimitukset tai suosituimmat verkkosivustot julkaisseet uutista?
• Onko viranomaisten, lainsäätäjien, ym. sivuilla tietoa asiasta?
• …jne.

Jos yllämainitut kohdat ovat vaikeita selvittää, voi uutisen luotettavuuden arviointiin käyttää myös vanhaa, yksinkertaista ja toimivaksi todettua tapaa: Jos uutinen näyttää, haisee tai maistuu uutisankalta, se todennäköisesti myös on sellainen.

Mitä seuraavaksi tapahtuu?

Venäjän parlamentti päätyi lopulta siirtämään lain voimaantuloa, ja näillä näkymin se astuu voimaan 1. syyskuuta 2015.

Ulkomaalaiset ja venäläisetkin verkkopalvelut, yritykset, työnantajat ja yhteisöt seuraavat tarkasti lakiuudistuksen ympärillä käytävää keskustelua ja sen käytännön toteuttamiseen liittyviä kysymyksiä ja tulkintoja. Tässä vaiheessa täysin selvää on kuitenkin vain se, että lakimuutos herättää enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia.

Lain tarkoitusperiä spekuloiden voidaan ajatella, että tietosuojaviranomaisen tavoitteena ei ole ulkomaalaisten verkkopalvelujen, yritysten, jne. toiminnan kieltäminen Venäjällä, vaan kansalaisiin ja yritystoimintaan kohdistuvien valvontatehtävien helpottaminen. Lain tulkinnoista ja täsmennyksistä tuleekin pitkälti riippumaan se, mitkä henkilötietoja säilyttävät toimijat joutuvat säilyttämään henkilötietodataa Venäjällä ja miten se voidaan toteuttaa; onnistuvatko ulkomaiset palveluntarjoajat noudattamaan lakia; tullaanko joidenkin toimijoiden tai toimintojen kohdalla tekemään poikkeuksia, vai jääkö uudistus peräti kokonaan lakitekniseksi ”rammaksi ankaksi”, kuten on näyttänyt käyneen esimerkiksi langattomien verkkojen käyttöä rajoittaneen lain kanssa.

Vastaus kysymykseen ”kielletäänkö pilvipalveluja käyttävät laitteet Venäjällä syyskuussa” siis on: Kukaan ei tiedä. Kukaan ei tiennyt sitä marraskuussa, eikä kukaan tiedä sitä nyt. Palataan asiaan syyskuussa.

Loppukevennys

On ilahduttavaa, että ainakin osa lukijoista on osannut harjoittaa tervettä lähdekritiikkiä tämän uutisen osalta. Näin eräs lukija kommentoi esimerkiksi MPC.fi:n uutista:

Valitettavan harva media on jaksanut korjata uutistaan jälkikäteen. Ilahduttavan poikkeuksen teki kuitenkin PhoneArena.com:

Ja tältä näytti pietarilaisessa Media Markt -elektroniikkaliikkeessä 20. päivänä tammikuuta 2015: